Gekissimo.net - Opi ansaitsemaan rahaa webilläsi Internetissä!

Osakeyhtiölaki 2013 – Hallituksen määräykset ja ohjeet 2014

Seuraava artikkeli auttaa sinua: Osakeyhtiölaki 2013 – Hallituksen määräykset ja ohjeet 2014

Uusi yhtiölaki vuonna 2013 sisältää useita uusia säännöksiä hallituksen jäsenille ja sisältää myös useita uusia suuntaviivoja. Alla on joitakin tärkeitä kohokohtia vuoden 2013 yhtiölain johtajille ja yrityksille. Intian kokoushuone muuttuu ehdottomasti parempaan suuntaan näiden uusien sääntöjen ja suositusten myötä.

1. NAISJOHTAJA UUSIEN YRITYSLAIN MUKAISESTI

Yritykset, joiden on täytettävä vähintään yhden naisjohtajan vaatimus, ovat seuraavat: * [section  149(1) of 2013 Act]

(i) Jokainen pörssiyhtiö vuoden kuluessa 149 §:n 1 momentin toisen ehdon voimaantulosta.

(ii) Jokainen muu julkinen yhtiö, jonka osakepääoma on vähintään sata miljardia rupiaa tai liikevaihto vähintään kolmesataa miljoonaa rupiaa kolmen vuoden kuluessa pykälän 1 momentin toisen määräyksen alkamisesta. 149.

Vaikka tämä uusi vaatimus edistää pitkälle sukupuolten välistä monimuotoisuutta, se on jo aiheuttanut melkoista kohua tavassa, jolla yritykset varmistavat vaatimusten noudattamisen.

2. Johtotehtävien lukumäärä

Vuoden 2013 laki nostaa yksittäisen henkilön johtamistehtävien rajaa 12:sta 15:een. [section  149(1) of the 2013 Act].

3. Yksi johtaja asuu Intiassa

Uusi vaatimus johtajille on, että vähintään yhden johtajan on täytynyt oleskella Intiassa vähintään 182 päivää edellisen kalenterivuoden aikana. [section  149(3) of 2013 Act]. Tämä vaatimus näyttää poikkeavan vuoden 2013 laissa annetusta painopisteestä, joka koskee sähköisten liikennemuotojen käyttöä, kuten videoneuvottelujen käyttöä kokouksissa ja sähköistä äänestämistä. Sähköisen median käytön lisääntyessä johtajan tarve asua Intiassa vähimmäisajan tulee tarpeettomaksi.

4. Riippumattomat johtajat

Yksi vuoden 2013 lain merkittävistä näkökohdista on pyrkimys sisällyttää joitain SEBI:n listautumissopimuksen kohdassa 49 määräämiä keskeisiä vaatimuksia itse vuoden 2013 lakiin. Tätä varten vuoden 2013 laki edellyttää, että jokaisella pörssiyhtiöllä on oltava vähintään yksi kolmasosa hallituksen jäsenten kokonaismäärästä riippumattomina johtajina. Lisäksi keskushallinto on sääntöluonnoksessa määrännyt riippumattomien johtajien vähimmäismäärän seuraavien julkisten yhtiöiden luokkien osalta* [section  149(4) of the 2013 Act].

(i) julkiset yhtiöt, joiden maksettu osakepääoma on vähintään 100 miljoonaa INR; tai

(ii) Julkiset yhtiöt, joiden liikevaihto on vähintään 300 miljoonaa INR

(iii) Julkiset yhtiöt, joilla on yhteensä yli 200 miljoonan INR:n lainat tai lainat tai debentuurit tai talletukset

Vuoden 2013 laissa todetaan myös, että yrityksillä on yksi vuosi aikaa varmistaa vuoden 2013 lain ja laadittavien sääntöjen noudattaminen.

4.1 Ristiriitaiset vaatimukset

Vaikka SEBI:n vaatimuksia on pyritty harmonisoimaan ja vuoden 2013 lakia on tehty, riippumattomiin johtajiin liittyy useita näkökohtia, joissa vuoden 2013 lain vaatimukset poikkeavat osakelistaussopimuksen 49 kohdan vaatimuksista. Vuoden 2013 lain vaatimukset ja tapa, jolla ne eroavat osakelistalleottosopimuksen 49 kohdan vaatimuksista, sisältävät itse määritelmän. Muut tärkeimmät erot ovat seuraavat:

1. Lauseke 49 ei edellytä johtokunnan käyttävän harkintaa ja lausuvan siitä, onko riippumaton johtaja rehellinen henkilö vai onko hänellä asiaankuuluvaa asiantuntemusta tai kokemusta. Tämä vaatimus vaikeuttaa sen tavan, jolla hallitus voi arvioida yksilön koskemattomuutta.

2. Lauseke 49 ei edellytä riippumattomien johtajien sukulaisten riippumattomuuden tutkimista. Riippumattomien johtajien hylkäämisen laajentaminen sukulaisten rahasuhteen huomioon ottamiseksi aiheuttaisi tarpeettomia vaikeuksia riippumattomille johtajille.

3. Riippumattoman johtajan pätevyys on jätetty tarkennettavaksi myöhemmin.

4. Vuoden 2013 lailla Intian hallituksen kokoonpano saatetaan samalle tasolle muiden kansainvälisten pääomamarkkinoiden kanssa, toisin sanoen valtuuttamalla vähintään yksi kolmasosa hallituksesta riippumattomiksi johtajiksi listattujen yhtiöiden tapauksessa. SEBI:n vaatimukset koskevat sitä vastoin kun hallituksen puheenjohtaja on ei-toimiva johtaja, vähintään kolmanneksen hallituksen jäsenistä tulisi koostua riippumattomista johtajista ja kun hallituksen ulkopuolinen puheenjohtaja on yrityksen promoottori tai siihen liittyvä Promoottorin tai johtotehtävissä toimivan henkilön hallituksen tai sitä alemmalla tasolla vähintään puolet yhtiön hallituksesta muodostuu riippumattomista johtajista.

Riippumattomien johtajien nimittämistä ja heille maksettavia palkkioita koskevat, useiden sääntelijöiden asettamat erilaiset vaatimustenmukaisuusvaatimukset johtavat vaikeuksiin ja lisäävät yritysten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Vuoden 2013 laki rajoittaa riippumattoman johtajan toimikauden enintään kahteen viiden peräkkäisen vuoden toimikauteen.

kolmen vuoden harkinta-aika kahden toimikauden välillä. Kolmen vuoden harkinta-ajan aikana ei tule nimittää yhtiöön tai olla missään muussa asemassa, ei suoraan tai välillisesti [proviso to section 149(11) of 2013 Act].

On myös olennaista huomata, että MCA oli julkaissut yritysten hallinnointia koskevat vapaaehtoiset ohjeet vuonna 2009, jotka sallivat riippumattomalle johtajalle kolme toimikautta (muilla ehdoilla, jotka ovat samankaltaisia ​​kuin edellä käsitelty), kun taas osakelistaussopimuksen lausekkeen 49 mukaisesti riippumaton johtaja voi olla toiminnassa enintään yhdeksän vuotta peräkkäin.

Osakeoptiot: Vuoden 2013 lain mukaan riippumaton johtaja ei ole oikeutettu saamaan osakeoptioita, mutta hän voi saada palkkioita

ja voittosidonnainen palkkio säännöissä määritellyin tai määritellyin rajoituksin [section  149 (9) of 2013 Act]. Tämä on jälleen ristiriidassa SEBI:n vaatimusten kanssa, jolloin optio-oikeuksien myöntämisen kannalta työntekijän käsite sisältää myös riippumattomat johtajat.

4.2 RIIPPUMATTOMIEN JOHTAJIEN TIETOPANKI

Vuoden 2013 laki tekee riippumattomien johtajien nimitysprosessista riippumattoman yhtiön johdosta muodostamalla MCA:n ylläpitämän paneelin tai tietopankin, josta yritykset voivat valita itsenäiset johtajansa. Ehdotus juontaa juurensa 21. pysyvän rahoituskomitean raportista, jossa todettiin, että riippumattomien johtajien tietopankin valmistelu kuuluisi sääntelyelimelle, joka voi koostua MCA:n, SEBI:n, Reserve Bank of Indian edustajista, laitokset, kauppa- ja teollisuuskamarit jne [section  150 of 2013 Act].

🔥 Empfohlen:  Äidin uskomus antaa erityistarpeita omaavien lasten vanhemmille

Riippumattomista johtajista koostuvan paneelin muodostamisen haittana on, että se saattaa estää ihmisiä rekisteröitymästä paneeliin ja siten rajoittaa yrityksen mahdollisuuksia nimittää riippumattomia johtajia.

4.3 Riippumattoman johtajan koodi

Vuoden 2013 laki sisältää luettelon IV ”Riippumattomien johtajien säännöstö” (Code), jossa määrätään pääpiirteissään seuraavat riippumattomille johtajille:

• Ammattimainen toiminta

• Rooli ja toiminnot

• Tehtävät

• Ajanvaraustapa

• Tapaaminen uudelleen

• Eroaminen tai erottaminen

• Erillisten kokousten pitäminen

• Arviointimekanismi

Koodi näyttää olevan pakollinen, mikä johtaisi joihinkin seuraavista huolenaiheista:

• Säännöstössä todetaan, että riippumattoman johtajan tulee noudattaa rehellisyyden ja rehellisyyden eettisiä standardeja, mutta eettistä käyttäytymistä ei ole määritelty ja se on tulkinnanvarainen.

• Koodi ei anna minkäänlaista tietoa riippumattomien johtajien koulutuksen tarpeesta.

• Koodi viittaa riippumattomien johtajien nimittämiseen hallituksen toimesta tiettyjen ominaisuuksien arvioinnin jälkeen. Käsittämätön huolenaihe on tapa, jolla yritysten on suoritettava riippumattoman johtajan ominaisuuksien arviointi MCA:n ylläpitämän tietopankin koodin kohdassa “nimitystapa”.

4.4 Riippumattomien johtajien vastuu

Vuoden 2013 laissa yritetään erottaa riippumattoman johtajan ja johtoon kuulumattoman johtajan vastuu muusta hallituksen jäsenestä, ja siihen on vastaavasti lisätty säännös, joka koskee riippumattomia johtajia vastaan ​​kohdistuvia siviili- tai rikosoikeudellisia kanteita. Aikomus ja pyrkimys rajoittaa riippumattomien johtajien vastuuta ilmenee vuoden 2013 lain 149 §:n 12 momentista, jossa säädetään muun muassa, että riippumattomien johtajien vastuu on seuraava:

“Ainoastaan ​​sellaisiin yrityksen laiminlyönteihin tai toimeksiantoihin, jotka ovat tapahtuneet hänen tietämyksensä perusteella, johtuen hallitusprosessista, hänen suostumuksestaan ​​tai suostumuksestaan ​​tai jos hän ei ole toiminut ahkerasti.”

Osasto pyrkii takaamaan koskemattomuuden riippumattomia johtajia vastaan ​​tietyissä tapauksissa siviili- tai rikosoikeudellisista kanteista. Lisäksi vuoden 2013 lain 166 §:n 2 momentin vaatimuksen mukaan koko hallitus on velvollinen toimimaan vilpittömässä mielessä edistääkseen yhtiön tarkoitusta koko jäsentensä eduksi, ja yrityksen, sen työntekijöiden, osakkeenomistajien, yhteisön ja ympäristön suojelemiseksi. Tämän jakson nojalla riippumattomien johtajien velvollisuudet ylittävät sen tavanomaisen määritelmän, eikä niitä ole rajoitettu vain johtaviin johtajiin.

On täysin selvää, että riippumattomilla johtajilla on vain vähän tai ei ollenkaan puolustusta, ja heidän velvollisuutensa ovat edelleen kiistanalainen aihe, koska heitä kohdeltaisiin silti samalla tavalla kuin muita johtajia, jos heidät otettaisiin vastuuseen hallitusprosessien kautta tehdyistä päätöksistä.

5. Ylimääräisen johtajan nimittäminen

On aiheellista huomioida, että sopimattomien käytäntöjen estämiseksi vuoden 2013 laissa todetaan, että henkilöä, joka ei tule yhtiökokouksessa hallituksen jäseneksi, ei voida enää nimittää hallitus lisäjohtajaksi. [section  161 of 2013 Act].

6. Yksityisten yritysten lisävaatimukset

Yksityisille yrityksille on asetettu tiettyjä tiukennettuja vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, jotka tähän asti ovat olleet vain julkisia yhtiöitä ja julkisten yhtiöiden tytäryhtiöitä yksityisiä yrityksiä. Näitä ovat seuraavat:

1. Johtajan nimittäminen äänestetään erikseen

2. Mahdollisuus ottaa käyttöön suhteellisen edustuksen periaate johtajien nimittämisessä

3. Kelpoisuusvaatimuksen 274 §:n 1 momentin g) säännösten noudattamatta jättämisen vuoksi jatkettu myös yksityisen osakeyhtiön hallituksen jäseneksi nimittämiseen tai uudelleenvalintaan.

Meetings hallitukselta ja sen toimivaltuuksista

MCA on viime aikoina tehnyt merkittäviä edistysaskeleita sähköisen median käytön tiedostamisen osalta yritysten jokapäiväisessä toiminnassa. Vuoden 2013 laki vie tätä pidemmälle sallimalla sähköisen tilan käytön kokouskutsun lähettämisessä [section  173(3) of 2013 Act]päätöksen tekeminen levittämällä [section  175 of 2013 Act] ja muilla aloilla. Muita merkittäviä muutoksia hallitukseen ja sen toimintaan ovat mm.

1. Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokuntaa koskevat vaatimukset otettiin ensimmäisen kerran käyttöön osakeyhtiölailla (muutos) vuonna 2000. Tarkastusvaliokunnat ovat itsekuria varmistavia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja valvoa julkisten yhtiöiden johtamista.

ja varmistaa, että hallitus hoitaa tehtävänsä tehokkaasti. Vuoden 2013 laissa tunnustetaan tarkastusvaliokunnan merkitys ja uskotaan sille lisää rooleja ja vastuita [section  177 of the 2013 Act].

Kuitenkaan ei voida jättää huomiotta sitä, että vuoden 2013 laki ei ole täysin sopusoinnussa listautumissopimuksen kohdan 49 vaatimusten kanssa. Vaikka useimmat vaatimukset, mukaan lukien “valvontamekanismin” perustaminen johtajien ja työntekijöiden ilmoittamiseksi todellisista huolenaiheista, jotka ovat samanlaisia ​​kuin osakelistalleottosopimuksen lausekkeen 49 vaatimukset, on sisällytetty vuoden 2013 lakiin, erot ovat seuraavat: :

1. Vuoden 2013 lain mukaan tarkastusvaliokunnan enemmistön tulisi olla riippumattomista johtajista.

2. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan ei tarvitse olla riippumaton johtaja.

3. Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön tulee olla taloudellisesti lukutaitoisia, eli heillä tulee olla kyky lukea ja ymmärtää tilinpäätös.

4. Jokaisen pörssiyhtiön ja seuraavan sääntöluonnoksen mukaisen yritysluokan olisi perustettava valppausmekanismi johtajien ja työntekijöiden ilmoittamiseksi todellisista huolenaiheista, kuten:*

a. Yritykset, jotka ottavat vastaan ​​talletuksia yleisöltä.

🔥 Empfohlen:  Hallituksen uudet ohjeet OTT-alustoille selitetty

b. Yritykset, jotka ovat lainanneet rahaa pankeilta ja julkisilta rahoituslaitoksilta yli 50 miljoonan rupiaa

2. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta sekä sidosryhmäsuhdetoimikunta

Vuoden 2013 laki sisältää tämän uuden pykälän, joka edellyttää nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan perustamista jokaiselle listayhtiölle ja seuraaville yhtiöluokille sääntöluonnoksen mukaisesti:*

(A) Jokainen pörssiyhtiö

(B) Jokainen muu julkinen yhtiö, jonka maksettu pääoma on vähintään 100 miljoonaa INR tai jolla on yhteensä yli 200 miljoonaa INR maksamattomia lainoja tai velkakirjoja tai talletuksia.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta on velvollinen muotoilemaan ja suosittelemaan hallitukselle yhtiön johtajien, avainhenkilöiden ja muiden työntekijöiden palkitsemiseen liittyvät linjaukset, pätevyyden, positiivisten ominaisuuksien ja johtajan riippumattomuuden määrittelykriteerit. [section  178(1) of 2013 Act].

Lisäksi sellaisen yhtiön hallituksen, jolla on yli 1000 osakkeenomistajaa, debentuurinhaltijaa, talletuksenhaltijaa ja mitä tahansa muuta arvopaperinomistajaa milloin tahansa tilikauden aikana, on muodostettava sidosryhmätoimikunta. [section  178(5) of 2013

Act].

3. Lahjoitukset hyväntekeväisyysrahastoille ja poliittisille puolueille

Vuoden 2013 lain mukaan valtuudet tehdä lahjoituksia “bona fide” hyväntekeväisyys- ja muihin rahastoihin ehdotetaan olevan hallituksen käytettävissä tietyin rajoituksin [section 181 of 2013 Act]. Vuoden 1956 lain 293 §:n nykyisen vaatimuksen mukaan tällaista valtaa voitiin käyttää yhtiökokouksessa vain julkisten yhtiöiden ja julkisten yhtiöiden tytäryhtiöiden osalta vuoden 1956 lain mukaisesti.

Lisäksi poliittisten puolueiden maksurajoja ehdotetaan nostettavaksi 7,5 prosenttiin kolmen välittömästi edeltävän tilikauden keskimääräisestä nettovoitosta. [section 182 of 2013 Act] vuoden 1956 lain mukaisesta 5 prosentin rajasta.

4. Johtaja paljastaa kiinnostuksen

Vuoden 2013 laissa asetetaan samanlaiset vaatimukset johtajan edun ilmoittamiselle kuin nykyisessä pykälässä

299 vuoden 1956 lain. Ainoa havaittavissa oleva muutos on tapaus, jossa yritys on solminut sopimuksen tai järjestelyn ilman, että johtaja on paljastanut kiinnostusta tai johon osallistuu johtaja, joka on millään tavalla kiinnostunut tai kiinnostunut sopimuksesta tai järjestelystä jollakin tavalla, suoraan tai välillisesti, mitätöidään yhtiön valinnan mukaan [section 184 of 2013 Act].

5. Yrityksen lainat ja sijoitukset

Vuoden 2013 laissa todetaan, että yritykset voivat tehdä sijoituksia vain kahden sijoitusyhtiökerroksen kautta poikkeuksin, joihin sisältyy Intian ulkopuolella rekisteröity yritys [section 186 of 2013 Act]. Tällaisia ​​rajoituksia ei tällä hetkellä ole asetettu vuoden 1956 lain nojalla.

Lisäksi vuoden 1956 lain 372A §:n säännöksistä yksityisille yhtiöille myönnettävä vapautus sekä holdingyhtiön tytäryhtiölleen myöntämät tai tekemät lainat tai investoinnit eivät ole enää vuoden 2013 lain mukaisia.

6. Lähipiiritapahtumat

Suurin osa vuoden 2013 lain 188 §:n säännöksistä on melko samanlaisia ​​kuin vuoden 1956 lain 297 ja 314 §:n vaatimukset. Jotkut vuoden 2013 lain tärkeimmistä muutoksista ovat seuraavat:

1. Valtionhallinnon hyväksynnän tarve on poistettu.

2. Vuoden 2013 laki on laajentanut liiketoimien soveltamisalaa, kuten kaikenlaisen omaisuuden vuokraamisen, minkä tahansa edustajan nimeämisen tavaroiden, materiaalien, palvelujen tai omaisuuden ostoa ja myyntiä varten.

3. Käteinen vallitsevaan markkinahintaan on nyt korvattu tässä kohdassa määritellyllä markkinaehtoisella kaupalla.

4. Lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet sisällytetään nyt hallituksen toimintakertomukseen perusteluineen tällaisten sopimusten ja järjestelyjen tekemiselle.

5. Rangaistus 297 §:n määräysten rikkomisesta sisältyi vuoden 1956 lain yleisiin säännöksiin. Tätä käsitellään nyt kuitenkin erityisesti itse jaksossa, joka nyt ulottuu vankeuteen.

6. Keskushallinto voi määrätä lisäehtoja.

Appointmiehett ja palkkiot of johtohenkilöstö

Vuoden 2013 laki tuo merkittäviä muutoksia vuoden 1956 lain olemassa olevaan johtohenkilöiden nimittämistä ja palkitsemista koskevaan vaatimukseen. Yksi suurimmista muutoksista, jotka voidaan havaita, on näiden säännösten sovellettavuus. Toimitusjohtajan, kokopäiväisen johtajan tai johtajan nimittämistä koskevat määräykset eivät enää rajoitu julkisiin yhtiöihin ja yksityisiin yhtiöihin, jotka ovat julkisten yhtiöiden tytäryhtiöitä ja joita sovelletaan nyt kaikkiin yhtiöihin. Julkisen yhtiön johdon palkkioiden kokonaiskatto on edelleen 11 % vuoden 2013 laissa säädetyllä tavalla lasketusta tilikauden tuloksesta.

1. Toimitusjohtajan, kokopäiväisen johtajan tai johtajan nimittäminen [section 196 of 2013 Act].

1. Johtajan uudelleen nimittäminen ei voi tapahtua aikaisintaan vuotta ennen toimikauden päättymistä vuoden 1956 lain 317 §:n nykyisen säännöksen mukaisen kahden vuoden sijasta, mutta toimikausi, jolle johtohenkilö voi olla määräaika on viisi vuotta.

2. Ikärajan kelpoisuuskriteerit on tarkistettu 21 vuoteen verrattuna nykyiseen 25 vuoden vaatimukseen. Lisäksi 2013

Laki nostaa ikärajan ylärimaa ja siten 70 vuotta täyttänyt henkilö voidaan nimittää erityisellä päätöksellä johtoon avainhenkilöksi.

3. Johdon nimittämisestä on määrätty vuoden 2013 lain 196 §:ssä ja liitteessä V.

2. Johdon kokonaispalkkio ja esimiespalkkio poissaolon yhteydessä tai jonkin sisällädequacy of voitot [section 197 of the 2013 Act].

1. Vuoden 1956 lain 198 §:n nykyiseen vaatimukseen nähden, jossa määrätään nimenomaisesti, että johdon palkkioita koskevia säännöksiä sovellettaisiin sekä julkisiin yhtiöihin että yksityisiin yhtiöihin, jotka ovat julkisten yhtiöiden tytäryhtiöitä; the

Vuoden 2013 lain mukaan tällaisia ​​säännöksiä sovellettaisiin vain julkisiin osakeyhtiöihin.

2. Pörssiyhtiöt on valtuutettu julkistamaan hallituksen raportissaan kunkin hallituksen jäsenen palkkion suhde työntekijän mediaanipalkkioon ja muut sellaiset yksityiskohdat, jotka ovat varsin laajoja sääntöluonnoksessa* ehdotetulla tavalla.

🔥 Empfohlen:  Kaikki, mitä markkinoijien tulisi tietää ennen krypto- ja NFT-mainontaa Intiassa | Uusimmat hallituksen ohjeet krypto- ja NFT-mainonnasta

3. Voimassa olevan vuoden 1956 lain 309 §:n mukaan tytäryhtiön toimitusjohtaja tai kokopäiväinen johtaja, joka saa provisiota holdingyhtiöltä, ei voi saada provisiota tai palkkiota tytäryhtiöltä. Mainittu rajoitus on poistettu vuoden 2013 lailla, mutta vastaanottamisesta on ilmoitettava hallituksen toimintakertomuksessa. [section 197(14) of

2013 Act].

4. Vuoden 1956 lain nykyisen liitteen XIII määräykset on sisällytetty vuoden 2013 lain liitteeseen V, ja vaatimukset on rakennettu samojen sääntöjen ympärille tarkistetuilla palkkarajoilla ja tietyillä lisävaatimuksilla, esimerkiksi johtohenkilöstön ei pitäisi on tuomittu vuoden 2002 rahanpesun torjuntalain mukaisesta rikoksesta.

5. Vuoden 2013 lailla on vapautettu hallinnollisia menettelyjä lieventämällä vaatimusta saada valtion hyväksyntä edellyttäen, että yritys täyttää tietyt vaatimukset, mukaan lukien erityispäätöksellä hyväksynnän hakeminen johdon palkkioiden maksamiseen. Vuoden 2013 lain kaltaiset lievennysnormit oli sisällytetty vuoden 1956 lain XIII luetteloon MCA:n äskettäin julkaisemien kiertokirjeiden perusteella.

6. Palkan määritelmään on tehty muutamia muutoksia vuoden 2013 laissa. Vuoden 2013 lain 2 §:n 78 mukaan palkkio määritellään rahaksi tai sitä vastaavaksi rahaksi, joka on annettu tai luovutettu kenelle tahansa hänen suorittamistaan ​​palveluista ja sisältää vuoden 1961 tuloverolaissa määritellyt edut. Näin määriteltyyn palkkioon sisältyy johtohenkilöstön välittömiä veroja. Vuoden 1956 laissa määriteltiin palkitseminen 198 §:ssä selityksenä ja säädettiin tietyistä erityisistä huomioista, jotka katsottaisiin palkkioksi. Vuoden 1956 lain 200 § kielsi verovapaat maksut. Vuoden 2013 lakiin on välillisesti sisällytetty sama vaatimus selventämällä, että termi palkkio sisältää välittömien verojen palautukset.

7. Vuoden 2013 laissa selvennetään, että vakuutusmaksu, jonka yritys maksaa kaikista vakuutuksista, jotka yritys on ottanut sen toimitusjohtajan, kokoaikaisen johtajan, johtajan, toimitusjohtajan, talousjohtajan tai yrityksen sihteerin puolesta, koska se on korvannut heistä vastuuta laiminlyönnistä, laiminlyönnistä, väärinkäytöksestä, velvollisuuden rikkomisesta tai luottamuksen rikkomisesta, johon he voivat olla syyllistyneet yhtiöön nähden, ei pidettäisi osana palkkaa, paitsi tapauksissa, joissa henkilön syyllinen on osoitettu. Edellä mainitut säännökset ovat samankaltaisia ​​kuin vuoden 1956 lain 201 §:n nykyiset säännökset.

3. Voittojen laskeminen [section 198 of the 2013 Act]

Vuoden 2013 laissa määritellään yksityiskohtaisesti palkkiot ja vähennykset, jotka yrityksen tulee ottaa tuloslaskelmaan johdon palkkion määrittämiseksi. Esimerkkinä vuoden 2013 laissa todetaan, että voittoa laskettaessa ei pidä antaa hyvitystä oman pääoman rahastoon kirjatun omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvon muutoksesta, mukaan lukien tuloslaskelman ylijäämä omaisuuserän tai omaisuuserän arvostuksen yhteydessä. velka käypään arvoon.

4. Palkan takaisinperintä tietyissä tapauksissa [section 199 of the 2013 Act]

Vuoden 2013 laki sisältää tiukat säännökset siltä varalta, että yhtiö joutuu oikaisemaan tilinpäätöstään petoksesta tai jonkin vuoden 2013 lain ja sen nojalla annettujen sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi. Vuoden 1956 lain 309 §:n nykyiseen vaatimukseen verrattuna, jossa viitataan vain siihen, että johtohenkilöstölle maksettavista ylimääräisistä palkkioista ei voida luopua muutoin kuin valtion aiemmin antamalla luvalla, vuoden 2013 laki ottaa askeleen eteenpäin ja antaa yritykselle mahdollisuuden perimään takaisin ylimääräiset palkkiot (mukaan lukien optio-oikeudet) entiseltä tai nykyiseltä toimitusjohtajalta tai kokopäiväiseltä johtajalta tai johtajalta tai toimitusjohtajalta, joka on toiminut tässä ominaisuudessa sinä aikana, jolta tilinpäätös on oikaistu.

5. Johdon avainhenkilöiden nimittäminen [section 203]

Vuoden 2013 laissa säädetään seuraavien kokopäiväisten johtoon kuuluvien avainhenkilöiden pakollisesta nimittämisestä jokaiseen pörssiyhtiöön ja jokaiseen muuhun yhtiöön, jonka maksettu osakepääoma on vähintään viisi miljoonaa INR*:

(I) Toimitusjohtaja tai toimitusjohtaja tai johtaja ja heidän poissa ollessaan kokopäiväinen johtaja.

(ii) Yrityksen sihteeri.

(iii) Talousjohtaja Lisäksi vuoden 2013 laissa todetaan myös, että henkilöä ei voida nimittää tai nimittää uudelleen yhtiön puheenjohtajaksi, samoin kuin.

yhtiön toimitusjohtaja tai toimitusjohtaja samanaikaisesti, paitsi jos tällaisen yhtiön säännöissä toisin määrätään tai yhtiöllä ei ole useampaa liiketoimintaa.