Seuraava artikkeli auttaa sinua: Pitäisikö Intian puolustusvoimien hankkia tekoälypäällikkö?
Vuonna 2017 Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi, että tekoälyssä johtava maa hallitsee maailmaa. Hän todella tarkoitti sitä. Äskettäisessä Ukrainan hyökkäyksessä Venäjän joukot käyttivät tekoälyyn perustuvia droneja, joista osan Ukrainan joukot havaitsivat alueellaan.
Toinen puoli – Ukraina – ei ollut jäljessä. Kiistanalaisen yrityksen Clearview AI:n sanotaan tukevan Ukrainan joukkoja “venäläisten hyökkääjien paljastamisessa ja väärän tiedon torjumisessa”.
Lue myös: Mikä Clearview AI:ssä meni pieleen?
Sotilaalliset suurvallat ympäri maailmaa hyödyntävät tekoälyn alan murtavaa edistystä toisiaan täydentämään. Millään maalla ei ole varaa jäädä pois tekoälyyn perustuvasta kilpavarustelusta. Siitä on nopeasti tulossa tärkeä osa sotilaallista strategiaa ja suunnittelua.
Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti äskettäin tohtori Craig Martellin nimittämisestä Chief Digital and Artificial Intelligence Officer (CDAO) -johtajaksi. Eräässä aikaisemmassa konferenssissa Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri Kathleen H Hicks sanoi, että tässä asemassa keskitytään nopeuteen – ja oikeanlaisten prosessien ja organisaation varmistamiseen tekoälyn ja datan hyödyntämiseksi. Hän lisäsi myös, että tällainen keskittyminen auttaisi osastoa edistämään monia erilaisia sodantaistelukonsepteja ja -valmiuksia.
AI sodankäynti
”Autonominen ase on kolmas vallankumous sodankäynnissä ruudin ja ydinaseiden jälkeen. Evoluutio maamiinoista ohjattuihin ohjuksiin oli vain alkusoittoa todelliselle tekoälyn mahdollistamalle autonomialle – täydelliseen tappamiseen: toisen ihmiselämän etsimiseen, siihen päättämiseen ja tuhoamiseen täysin ilman ihmisen osallistumista”, Kai-Fu Lee kirjoitti. hänen kirjansa AI 2041: Ten Visiions for Our Future.
Leen ennustus ei ole ollenkaan väärä. Vuonna 2018 Venezuelan presidentti Nicolas Maduro puhui sotilastapahtumassa Caracasissa. Puheen keskellä Maduro katsoi kauhistuneena nähdäkseen räjähtävän droonin lähestyvän häntä. Tämä väitetty presidentin salamurhayritys osui tavoitteeseensa, mutta onnistui vahingoittamaan seitsemää sotilasta.
Maduro pakeni, mutta iranilainen ydintutkija Mohsen Fakhrizadeh ei ollut niin onnekas. Hänet tapettiin satelliittiohjatulla autonomisella laukauksella marraskuussa 2020.
Israelin ja Palestiinan välisen taistelun aikana edellinen omaksui monikerroksisen lähestymistavan ohjuspuolustukseen – pelote, hyökkäys ohjuslaukaisuihin, varhaisvaroitusjärjestelmät ja vahinkojen minimoiminen. Erityisen kiinnostava on Israelin Iron Dome, joka on erittäin lyhyen kantaman tekoälyyn perustuva puolustusjärjestelmä. Se toimii ennalta ohjelmoitujen parametrien joukossa siepatakseen ohjuksia, raketteja tai kranaatinheittimiä, jotka on suunnattu arvokkaisiin kohteisiin 2,5–43 mailin etäisyydellä. Sen ovat kehittäneet Rafael Advanced Defense Systems ja Israel Aerospace, ja sitä testattiin ensimmäisen kerran vuonna 2008.
Tekoälyn ensimmäinen käyttö konfliktissa voidaan todennäköisesti jäljittää vuonna 2020 Armenian ja Azerbaidžanin välisen 44 päivää kestäneen sodan aikana kiistanalaista Vuoristo-Karabahin aluetta vastaan. Käytettiin vanhemmista Neuvostoliiton aikaisista Scud- ja Tochka-ohjuksista uudempiin ja kehittyneempiin järjestelmiin, kuten Iskander ja Israelin valmistamat LORA-ohjukset (LOng Range Attack). Venäjän, Turkin ja Israelin droonit tekevät suoritettuja tehtäviä tukeakseen tykistöä ja iskutehtäviä. Miehittämättömät ilma-ajoneuvot (UAV) pystyivät tuhoamaan raskaita maayksiköitä, mukaan lukien T-72-panssarivaunut ja S-300-ilmapuolustukset.
Tarvitaan tekoälypäällikkö
Venäjän ja Ukrainan konfliktin aikana kolmas osapuoli näytti hiljaa hyötyneen. Yhdysvaltain Pentagon käytti tekoäly- ja koneoppimistyökaluja analysoidakseen valtavia tietomääriä tuottaakseen hyödyllistä taistelukenttäälyä ja oppiakseen lisää Venäjän taktiikoista. Defence One -lehden haastattelussa puolustustutkimuksen ja -tekniikan johtaja Maynard Holiday sanoi: “Se mitä et näe, ovat upeat tiedustelukykymme, jotka pystyvät valvomaan taistelukenttää, mukaan lukien signaalien tiedustelutietojen kerääminen ja arkistointi.” Hän lisäsi: “Teemme ehdottomasti jälki-analyysin kaikesta, mitä olemme nähneet venäläisten taktiikoiden suhteen.” Kaikkia näitä tietoja käytetään nyt tietokannan luomiseen, jota voidaan kouluttaa tulevaa käyttöä varten.
Yhdysvallat ei ole hillitty tavoitteistaan käyttää tekoälyä sotilaallisten kykyjensä vahvistamiseen. Aiemmin tänä vuonna apulaispuolustusministeri Hicks julkaisi muistion, jossa korostettiin Yhdysvaltain puolustusministeriön merkitystä tekoälyä tukevana yrityksenä, joka voi toimia “sotilaallisen etunsa” säilyttämiseksi vaaditulla nopeudella ja mittakaavassa.
Muistiossa mainittiin myös uuden viran – Chief Data and Artificial Intelligence Officer (CDAO) – luominen valvomaan dataa ja tekoälyä koskevia aloitteita yhden virkamiehen alaisuudessa Pentagonin korkeimmalla tasolla. Helmikuusta lähtien puolustusministeriön tiedotuspäällikkö John Sherman on toiminut väliaikaisena CDAO:na.
Hiljattain nimitetty CDAO, Craig Martell, saa tehtäväkseen hyödyntää tekoälyä ja analytiikkaa USA:n ja vuorostaan Kiinan kaltaisten vihollisten sotilaallisen kyvyn edistämiseksi. Yhdysvaltain puolustusministeriö aikoo käyttää 874 miljoonaa dollaria tekoälytekniikoihin vuonna 2022.
Hiljattain nimitetty CDAO, Craig Martell, saa tehtäväkseen hyödyntää tekoälyä ja analytiikkaa USA:n ja vuorostaan Kiinan kaltaisten vihollisten sotilaallisen kyvyn edistämiseksi.
Yhdysvaltain puolustusministeriö aikoo käyttää 874 miljoonaa dollaria tekoälytekniikoihin vuonna 2022.
CDAO Intialle?
Kesäkuussa 2021 Jammun lentoasemalle hyökkäsi kaksi räjähteitä kuljettavaa dronea. Kaksi räjähdystä tapahtui viiden minuutin sisällä – yksi räjähdys vaurioitti yksikerroksista rakennusta, kun taas toinen räjähti avoimella maalla. Alkuperäinen tutkinta osoitti Pakistanissa sijaitsevien virastojen ja terroristijärjestöjen, kuten Lashkar-e-Taiban, osallisuuden.
Vaikka tämä oli ensimmäinen tapaus, jossa droneja käytettiin suoriin hyökkäyksiin, rajaturvallisuusjoukot (BSF) ovat aiemmin raportoineet useista drone-havainnoista. Muutaman raportin mukaan BSF todistaa 10-15 havaintoja päivässä – vaikka suurin osa näistä droneista on valvontatarkoituksiin, muutamaa käytettiin myös aseiden ja räjähteiden pudotukseen Pakistanin rajojen lähellä.
Pakistanin puolustusvoimat ovat ajan tasalla myös kehittämässä tekoälyyn perustuvaa strategiaa. Vuonna 2020 Pakistanin ilmavoimat perustivat tekoälyn ja tietojenkäsittelyn keskuksen (CENTAIC), joka johtaisi tämän alan tutkimusta ja kehitystä.
Pakistan löytää liittolaisen Kiinasta. Sotilaalliset ja strategiset kumppanuudet ovat tärkeä osa heidän ystävyyttään. Äskettäin PLA:n vanhempi eversti Wu Qian, puolustusministeriön tiedottaja, sanoi, että maiden väliset armeijan väliset suhteet ovat “Kiinan ja Pakistanin ystävyyden tukipilari”. Viime aikoina on raportoitu Kiinan viennistä ohjuksia ja jopa autonomisia koneita Pakistaniin. Esimerkiksi kiinalainen sotilaallinen drone-valmistaja Ziyan myi raporttien mukaan autonomisen aseistetun Blowfish A2 -droneensa Pakistanille.
Kiinasta puheen ollen, sen kansan vapautusarmeija on luultavasti teknisesti kehittynein armeija maailmassa. Georgetownin yliopiston turvallisuus- ja kehittyvän teknologian keskus (CSET) julkaisi raportin nimeltä “Harnessed Lightning: How the Chinese Military is Adoptificant Artificial Intelligence”. Raportin mukaan Kiinan johtajat ajavat aktiivisesti tekoälyn vahvempaa integrointia armeijaan muuttaakseen PLA:n maailmanluokan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyiseksi sotilasjoukoksi. Tutkimusryhmän analyysi osoitti, että PLA kehittää autonomisia ajoneuvoja ja käyttää tekoälyä ja koneoppimista parantaakseen älykkyysanalyysiä, kohteen tunnistusta ja informaatiosotaa.
Tällaisessa tapauksessa, jossa Intialla on edessään kahden rintaman haaste, maan armeijalla tuskin on varaa pieneenkin lipsumaan. Sen kunniaksi Intian ylin sotilasjohto on säännöllisesti puhunut vahvemmasta tekoälyintegraatiosta joukkoihin. Muutamia konkreettisia toimia on myös otettu tässä suhteessa.
Intia muodosti useiden sidosryhmien työryhmän kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen strategisen tekoälyn toteuttamiseksi vuonna 2018. Kesäkuussa 2018 N Chandrasekharanin (puheenjohtaja, Tata Sons) johdolla työryhmä esitti raporttinsa, jossa korostettiin politiikan ja politiikan tarvetta. institutionaaliset interventiot, joita tarvitaan maan puolustusalan vankan tekoälypohjaisen teknologian sääntelemiseksi ja edistämiseksi.
Alle vuotta myöhemmin ministeriö perusti korkean tason Defense AI Councilin (DAIC), jonka puheenjohtajana toimii puolustusministeri. DAIC:n tehtävänä on nyt tarjota strateginen suunta kohti tekoälyn käyttöönottoa puolustuksessa. DAIC ohjaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja käy läpi suosituksia teknologian hankinnasta. Se vastaa myös tekoälyn puolustukseen liittyvien eettisten, turvallisuus- ja yksityisyysnäkökohtien arvioinnista.
Neuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa “tarjoamaan strategista suuntaa” tekoälylähtöiselle muutokselle.
Työryhmä suositteli Defence AI Project Agencyn (DAIPA) perustamista. Tämän seurauksena puolustusministeriö loi 8. helmikuuta 2019 annetulla toimeenpanomääräyksellä Defence AI Councilin (DAIC), jonka puheenjohtajana toimi Raksha Mantri, ja Defense AI Project Agencyn (DAIPA), jonka sihteeri (DP) oli entinen. Virallinen päällikkö tarvittavan ohjauksen antamisesta toimintakehyksen kehittämisen, politiikkatason muutosten ja tekoälyn käyttöönoton rakenteellisen tuen mahdollistamiseksi ja vaikuttamiseksi.
Viime joulukuussa Intian armeija perusti kvanttilaskentalaboratorion ja tekoälykeskuksen sotilastekniikan instituuttiin Mhow’ssa, Madhya Pradeshissa.
Vaikka nämä askeleet ovatkin kiitettävät, aggressiivisempi lähestymistapa saattaa olla tarpeen. Intian armeijalla voi olla oma käsivarsi tekoälylle ja muulle nousevaan teknologiaan perustuvalle sota- ja puolustusvalmiudelle ja strategiolle. Tällainen elin voisi olla puolustusministeriön suorassa hallinnossa, jota johtaa teknologisesti taitava ja kokenut päällikkö.
Yhdysvaltain puolustusministeriö on hankkinut alan asiantuntijan CDAO:ksi. Siirto on järkevä, koska yksityisellä sektorilla on kriittinen rooli tekoälyinnovaatioiden rajojen työntämisessä (Intia on kolmannella sijalla G20-maiden joukossa tekoälyyn perustuvien startup-yritysten lukumäärässä). Intia on kuitenkin historiallisesti ollut varovainen tuoessaan yksityisiä toimijoita puolustusvoimien avaintehtäviin. Näin ollen alan asiantuntijan nimittäminen CDAO-vastineeksi merkitsisi paljon byrokraattisia uudistuksia ja asennemuutoksia.
Lisäksi tekoälyn käyttöönotto on pääomavaltaista. Hallituksen on perustettava osastoja, jotka kouluttavat puolustusvoimia uusissa teknologioissa, kuten tekoälyssä, ja sijoitettava rahaa T&K-toimintaan tekoälyvalmiuksien rakentamiseksi. Autonomiset aseet ovat modernin sodankäynnin tulevaisuus. Tätä varten Intian pitäisi aloittaa perustamalla tekoälytiimi ja tekoälypäällikkö varmistaaksemme, ettemme jää jälkeen kilpavarustelussa.
